SPORTTIGASTRONOMIA -mitä se on?

Aktiivinen ihminen tarvitsee ravitsemuksellisesti korkealaatuista ruokaa, jotta jaksaa harrastaa ja kehittyy toivottuun suuntaan. Oikeanlainen ravinto auttaa palautumaan rankemmankin liikuntasuorituksen jälkeen, ennaltaehkäisee vammoja sekä auttaa kehoa vahvistumaan uusiin suorituksiin.

Sporttigastronomia auttaa tekemään kestäviä, korkealaatuisia, hyvän makuisia ja ravintorikkaita ruokavalintoja, jotta kehosi ja mielesi ja ympäristösi voisivat mahdollisimman hyvin.

Sesonginmukaisesta lähiruoasta voimaa treeneihin ja makua ruokaan

Olipa tavoitteenasi sitten retkeily luonnossa tai koripallon suomenmestaruus, tarvitset ruoastasi sopivasti energiaa ja ravintoaineita, riittävän säännölliset ateriat ja välipalat sekä oikean nestetasapainon, jotta kehosi jaksaa päivän haasteisiin ja voit nauttia suorituksesta.

Kun valmistat ruokasi itse, voit olla varma, mitä ruokasi sisältää. Kun valitset korkealaatuista lähiruokaa, voit luottaa myös raaka-aineen alkuperään. Lähellä tuotettu sesongin mukainen ruoka on ympäristöystävällinen valinta, jossa myös maku on aidoimmillaan.

Tuoreet korkealaatuiset ja kestävästi tuotetut raaka-aineet sisältävät runsaasti makua ja rakennetta, joten maukkautta ei tarvitse vahvistaa turhilla lisäaineilla tai liiallisella makeuttamisella ja maustamisella

Kotimaista superfoodia edullisesti läheltä

Suosi siis kestävästi tuotettua lähiruokaa, luomua ja sesongin mukaisia kasviksia, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Lihaa ei tarvitse syödä joka päivä ja proteiinintarve on helppo korvata kasviproteiinilla. Myös Suomesta löytyy kotimaisia korkealaatuisia kasviproteiinin lähteitä, kuten hernettä, härkäpapua ja muita palkokasveja, öljyhamppua sekä pellavaa.

Juurekset ovat ravintorikkaita ja täyttäviä ruoka-aineita, joista voi valmistaa monipuolisesti erilaisia aterioita ja niitä saa kotimaisina läpi vuoden. Älä unohda säilöä syksyllä kuten pakastaa kotimaisia marjoja ja kuivattaa sieniä sekä muita metsiemme aarteita.

Suomen metsät ja puutarhat ovat täynnä monenlaista superfoodia. Mm. nokkosesta, vuohenputkesta sekä lehtikaalesta saa helposti tehtyä itse ravintorikasta viherjauhetta. Kotimaiset marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja kehon hapettumista estäviä yhdisteitä ja niitä suositellaankin syötäväksi vähintään 1-2 dl päivässä.

Mustikkaa on käytetty Euroopassa kansanlääkinnässä lähes tuhannen vuoden ajan ja sillä on hoidettu monia sairauksia keripukista diabetekseen. Mustikan terveysvaikutuksista on terhty myös tieteellisiä tutkimuksia.

Luomusta lisää terveyttä ja hyvinvointia

Ruoantuotanto aiheuttaa neljäsosan kasvihuonepäästöistä ja vaikuttaa monella tapaa maaperän ja ympäristön hyvinvointiin. Luonnonmukainen maatalous ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon ympäristön biodiversiteeetin ja maaperän ravinnekierron sekä voi jopa vähentää ilman kasvihuonepäästöjä.

Luonnonmukaisen ja tavanomaisen ruoan ravintoainepitoisuuksia on vertailtu useissa eri tutkimuksissa. Aina erot eivät ole olleet suuria, mutta on havaittu, että luonnonmukainen ruoka sisältää tavanomaista enemmän mm. kivennäisaineita, C-vitamiinia ja solujen hapettumista estäviä yhdisteitä. Luomuruoan proteiinin koostumus on parempi, joten ihmisen keho pystyy hyödyntämään sitä paremmin. Luomuliha sisältää myös tavanomaista lihaa enemmän ihmisille hyödyllisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja.

Ihmisille vahingollisia yhdisteitä, kuten raskasmetalleja, nitriittä ja lääkeainejäämiä luomuruoassa sitä vastoin on selvästi tavanomaista vähemmän.

Pysy mukana maailman muutoksissa

Ruokaympyrä ja ravitsemussuositukset antavat ohjenuoran monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon. Oikea tasapaino ravinnon, levon ja fyysisen kuormituksen kanssa auttaa keskittymään ja kehittymään sekä ylläpitää terveyttä, suorituskykyä ja jaksamista.

Ruokaa tulee tulee saada riittävästi ja riittävän usein ja se kannattaa valmistaa itse tuoreista raaka-aineista, välipaloja myöten. Einekset ja valmisvälipalat helpottavat arkea, mutta sisältävät usein runsaasti sokeria tai lisäaineita, jotka ovat keholle täysin turhia ja jopa vahingollisia. Mm. smoothie on superhelppo valmistaa ja siihen voi lisätä melkein mitä vaan kaapeista löytyy. Makua ja vitamiineja tuovat marjat ja hedelmät, täyttävyyttä ja proteiinia kaurahiutale, hampunsiemen tai talkkuna ja lisäravinteita esimerkiksi viherjauhe. Välipalakeksejäkin voi valmistaa itse, netistä löytyy runsaasti ohjeita.

Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja meidän tulee pysyä muutosten mukana. Oikeat ruokavalinnat ovat hyödyllisiä terveydellemme ja niistä tykkää myös maapallomme.

MISTÄ LUOMUN TUNNISTAA

Luomuksi voi kutsua ruokaa, jonka sisältämien raaka-aineiden tuotannossa ja jalostuksessa on noudatettu EU:n luomuasetusta (889/2008). Luomuruoan voi tunnistaa useasta eri merkistä. Suomalaisella Aurinkomerkillä varustetut tuoteet ovat lisäksi suomalaisen luomuviranomaisen valvonnassa. Käyttöoikeuden myöntää Ruokavirasto (ent. Evira).

Luomuvalvonnassa mukana olo on maksullista. Usein pienten lähiruokatuottajien tulot ovat tiukilla ja he eivät halua maksaa ylimääräisiä kuluja. Heidän ruokansa voi kuitenkin olla tuotettu luonnonmukaisin menetelmin luontoa ja ympäristöä suojellen. Parhaiten pääset selville ruoan alkuperästä tutustumalla tuottajiin itse ja keskustelemalla heidän kanssaan. Esimerkiksi Reko-ruokapiirit ja erilaiset Farmer´s Market -tapahtumat antavat tähän hyvän mahdollisuuden.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Ukk instituutti. http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanravitsemus
  2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf
  3. Hunter D, Foster M, McArthur J, Ojha R, Petocz P, Samman S. 2011. Evaluation of the Micronutrient Composition of Plant Foods Produced by Organic and Conventional Agricultural Methods. Critical Reviews in Food Science and Nutrition. Vol. 51, No. 6. 2011.
  4. Törrönen Riitta. 2017. Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista. Hyvinvointia elintarvikkeista -hanke. Itä-Suomen yliopisto. http://www.savogrow.fi/files/319/Tutkimustietoa_marjojen_terveysvaikutuksista_maaliskuu2017.pdf