LUONNON MONIMUOTOISUUS

Kestävä ruoantuotanto monipuolistaa biodiversiteettiä ja mahdollistaa kasvavan ihmismäärän ruokkimisen myös tulevaisuudessa.
Hallitusti hoitamattomat niityt, kedot ja metsät ovat rikkaita ekosysteemejä ja koti tuhansille eri eliöille: eläimille, linnuille, ötököille ja selkärangattomille.
Myös ruoan monimuotoisuus on tärkeää. Se edistää luonnon biodiversiteettiä ja myös omaa terveyttämme.

Kestävä ruoantuotanto monipuolistaa biodiversiteettiä

Luonnon ja ympäristön biodiversiteetti eli monimuotoisuus on vähentynyt huomattavasti ihmisten toiminnan seurauksena. Puhutaan jopa kuudennesta sukupuutosta, joka on ihmisen aiheuttama.

Eliöiden vähenemien on kohdistunut suuriin eläimiin ja selkärangattomiin sekä hyönteisiin ja maan ötököihin. Samaan aikaan ihmiskunnan väkimäärä on kaksinkertaistunut yli 8 miljardiin.

Ihmisten ruoka on riippuvainen luonnon biodiversiteetistä. Voimme ruokkia maailman ihmiset nyt ja tulevaisuudessa kestävällä tavalla, kunhan pidämme yllä luonnon monimuotoisuutta.

Vahva ja monipuolinen ekosysteemi

Kasvit, eläimet ja ötökät muodostavat symbioottisen ekosysteemin, jossa kaikki tarvitsevat toisiaan. Maaperän monipuolinen ötökkäkanta sekä vuorotteleva monipuolinen viljely tekevät maasta hyvinvoivan, mikä auttaa eri kasveja vahvaan kasvuun ilman kemikaaleja.

Monipuolinen kasvikanta suojaa kasvitaudeilta ja hyönteiset pölyttävät kasveja tuottamaan hedelmiä ja satoa. Hyönteiset ovat ravintoa linnuille, jotka puolestaan ovat ravintoa isommille eläimille. Kuoltuaan kaikki eliöt maatuvat maahan raviten samalla maaperää.

Kun ihminen muokkaa elinympäristöään, kajoaa hän samalla ekosysteemin tasapainoon. Hallitusti hoitamattomat niityt ja monipuolinen ekosysteemi ovat hyvä eliympäristö pihapiiriemme tuhansien eliölajien joukkoille ja auttavat niitä menestymään paljon paremmin myös epävakaisissa ympäristöoloissa.

Ruoka ennen ja nyt

Myös ihmisten ruokavalio on yksipuolistunut dramaattisesti maanviljelystaidon ja ennen kaikkea ruoan tehotuotannon myötä. Maataloudessa monokulttuuri on suosiossa ja maailmanlaajuisesti nykyihmisen ravinto koostuu pääasiassa kolmesta viljasta: vehnästä, riisistä ja maissista. Vain 150 kasvia viljellään ja ainoastaan kahdeksan kasvin siemenestä käydään globaalia kauppaa.

Luonnonmukainen maatalous edellyttää monipuolista kasvien kasvatusta, mikä edistää luonnollisesti myös biodiversiteetin ja ruokavalion monipuolistumista.

Luonto tarjoaa kestävään, monipuoliseen ja terveelliseen gastronomiaan runsaasti mahdollisuuksia. Ravinnoksi kelpaavia kasveja löytyy maailmasta jopa 80 000 erilaista. Kivikaudella, ennen maanviljelystaitojen syntyä, ihmisen ruokavalio koostui pääasiassa kalasta ja monipuolisesti erilaisista kasviksista ja juurista, mitä löydettiin. Lihaa saatiin kun oli metsästysonnea ja päivittäiseen ruokavalioon se ei kuulunut.

Jokaisesta kasviksesta löytyvät omat terveydelle hyödylliset ainesosat, joten ruoan monipuolisuus edistää terveyttämme. Kasvisten monipuolisuuteen tulisi pyrkiä myös tänä päivänä, vaikka osammekin kesyttää eläimet ja maan.

TARVITSEMME MEHILÄISIÄ JA MUITA ÖTÖKÖITÄ SAADAKSEMME RUOKAA

Maaperän runsas ötökkäkanta mahdollistaa kasvien voimakaan kasvun. Ruokamme tarvitsee myös pölyttäviä hyönteisiä, sillä suurin osa syötävistä kasviksista kehittyvät pölytyksen seurauksena. Mehiläiset ovat tärkein pölyttäjäryhmä ja on arvioitu, että jopa 75% ruoastamme tarvitsee mehiläisiä tuotantoporukkaan.

Perho liiketalousopiston Töölön kampuksella, rakennuksen katolla keskellä Helsingin kantakaupunkia, sijaitsee kaksi mehiläispesää, joiden asukkaat lentelevät kaupungin puistoissa ja asukkaiden parvekkeilla. Toiset kaksi omaa mehiläispesää löytyvät Malmin kampukselta Green City Farmin pellolta. Näin varmistetaan runsas peltosato myös kaupunkiolosuhteissa.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Uusikylä M. Slow Food — Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa. Info Plus. 2012.
  2. Sillanpää M., Happamasta makeaan – Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Gummerus. 2000.
  3. Luonnonvarakeskus (LUKE). IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti. 2019. https://www.luke.fi/uutiset/ipbes-luonnon-monimuotoisuus-koyhtyy-ennennakemattoman-nopeasti/
  4. Vairimaa R., Tuntematon pölyttäjä. Helsingin yliopiston uutiset. 2015. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/tuntematon-polyttaja