MAATALOUS

Luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on sijoitus itseesi ja ympäristösi hyvinvoinnille. Tutustumalla lähiruoan tuottajaan voit varmistua ruoan tuotantotavoista.
Maatalous on yksi suurimmista ympäristö- ja ilmastopäästöjen aiheuttajista. Oikeanlainen maatalous voi kuitenkin antaa myös ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.
Kumppanuusmaatalous ja kaupunkiviljely tuovat maatalouden kaupunkeihin. Samalla voit olla itse mukana kasvattamassa ja tuottamassa ruokaasi.

Tiedät mistä ruokasi tulee

Suomi on perinteinen maatalousmaa. Pellot raivattiin sisulla, kuokalla ja kaskella. Pitkälle omavarainen pientilallinen oli vielä sata vuotta sitten Suomen perusta. Reilu 50 vuodessa kaikki on kuitenkin muuttunut ja ruoantuotanto siirtynyt pitkälti globaalien elintarvikeyritysten hallinnoimille suurtiloille.

Myös ihmisen suhde ruokaan on muuttunut. Kuluttajan voi olla haasteellista tietää, mistä ruoka on peräisin, mitä se pitää sisällään ja kuinka monen eri käden kautta ruoka lopulta on päätynyt lautaselle.

Luonnonmukaisen maatalouden harjoittaminen säästää luontoa ja ympäristöä ja on terveellisempaa myös ihmisille. Luomu-sertifioidut tuotteet ovat valvotusti toteutettu luonnonmukaisin keinoin. Kuitenkin myös muut, erityiseti pientilalliset, saattavat harjoittaa toimintaansa luonnonmukaisin keinoin ilman maksullista sertifikaattia.

Saat parhaiten tiedon ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista tutustumalla lähiruoan tuottajaan henkilökohtaisesti.

Luomu on sijoitus itsesi ja ympäristösi hyvinvoinnille

Maatalous ja ruoantuotanto aiheuttavat noin 20-25 % maailman ympäristöongelmista ja ilmastopäästöistä. Oikeanlainen maatalous voi kuitenkin myös antaa keinoja ratkaista globaalit ongelmat. Kiertomaataloudessa pellot toimivat hiiltä sitovina hiilinieluina. Luonnonmukaiset viljelytekniikat ehkäisevät myös vesistöjen rehevöittymistä.

Maidon- ja lihantuotanto aiheuttavat eniten ruoatuotannon päästöjä, joten siirtymällä kasvispainotteiseen ruokaan oma hiilijalanjäki pienenee huomattavasti.

Luonnonmukainen maatalous ei käytä tavanomaiseen tapaan kemiallisia lannoitteita tai tuholaismyrkkyjä eikä myöskään antibiootteja. Luomuruokaa ostamalla tuet ekologisen ja eettisen tuotannon edelläkävijöitä. Kun eläimet ovat eläneet onnellista lajilleen tyypillistä elämää ja kasvit kasvaneet luonnonmukaisessa maaperässä, on myös tuotteen terveellisyys, maku ja rakenne paras gastronomisesti paras mahdollinen.

Luomu on usein tavanomaista kalliimpaa, mutta sen voi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen, itsesi ja ympäristösi hyvinvoinnille.

Kumppanuusmaatalous ja kaupunkiviljely tuovat maatalouden kaupunkiin

Kestävä gastronomia suosii sesongin mukaisista lähialueen raaka-aineita, sillä niissä maku on parhaimmillaan ja aidoimmillaan.  Lähiruokaa löytyy mm. kauppahalleista ja reko-rinkien kautta. Yksi tapa varmistaa korkealaatuiset lähiruokaraaka-aineet oman keittiöt tarpeisiin on liittyä mukaan kumppanuusmaatalouteen, joka muodostaa yhteisön viljelijän ja kuluttajan välille.

Kumppanuusmaataloudessa viljelijä myy tuottamansa ruoan suoraan kuluttajalle tai ravintolalle sopimuksen mukaisesti. Näin viljelijä varmistaa ostajan tuotteillensa ja kuluttaja voi varmistua, että ruoka tuotetaan eettisesti, reilusti ja kestävällä tavalla.

Kaupunkiviljely on toinen keino saada ruoantuotanto mahdollisimman lähelle kuluttajaa. Kaupungeista löytyy palstapuutarhoja ja viljelylaatikoita pihoilla ja terasseilla.

Paikalliseen pienmaatalouteen keskittyvät yhteisöt haastavat onnistuneesti paitsi monia ilmasto-ongelmia aiheuttavan tehomaatalouden myös vallitsevan monikansallisen elintarviketuotannon.

Kumppanuusmaataloudesta ratkaisuja maatalouteen

Perho liiketalousopisto toteuttaa yhteisöllistä kestävää maataloutta Green City Farmin pellolla. www.greencityfarm.fi. Pellolle pääsee myös tutustumaan ja näkemään ja kokemaan, mistä ruoka tulee ja miten se kasvaa.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Uusikylä M. Slow Food — Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa. Info Plus. 2012
  2. Katajajuuri J-M., Pulkkinen H. Liha ja ympäristö. ”Teoksessa”: Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria. Gaudeamus. 2016.
  3. Sillanpää M. Happamasta makeaan –Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Gummerus. 2000.
  4. Sitra. Pellot hiilinieluksi –Carbon Action -pilotti. 2019. https://www.sitra.fi/hankkeet/carbon-action-pilotti/