PAIKALLISUUS

Korkealaatuisista ja sesonginmukaisista lähiruokaraaka-aineista valmistetaan gastronomisesti parasta ruokaa. Paikalliset ihmiset osaavat parhaiten hyödyntää oman alueensa tuotteita.
Lähialueen ruokatuotteiden elintarvikeketju on lyhyt ja helposti selvitettävissä. Paikalliset ja ekologiset ruokavalinnat luovat työllisyyttä ja ovat hyväksi koko maapallolle.
Löydät lähiruokaa kauppahalleista, reko-myynnistä ja muista ruokapiireistä. Tutustu alueesi ruoan tuottajiin, vaikuta ja edistä alueesi lähiruokakulttuuria.

Kestävästi tuotettu sesonginmukainen lähiruoka on puhtaampaa ja maukkaampaa

Ekologisesti tuotettu lähiruoka on sesonkiruokaa, jossa maut ovat aidoimmillaan ja tuoreimmillaan. Korkealaatuisista lähiruokaraaka-aineista valmistettuna ruoasta saadaan gastronomisesti parasta mahdollista. Kukapa ei tuntisi tuoreen lämpimän leivän tuoksua tai vasta pyydetyn kalan maun raikkautta.

Lähialueen ihmiset osaavat parhaiten hyödyntää juuri oman alueensa perinteisiä raaka-aineita ja valmistustapoja, jolloin lopputuloskin on paras mahdollinen.

Paikallisten elitarvikkeiden tukeminen tuo monella lailla hyvinvointia alueelleen. Se mm. lisää työllisyyttä, auttaa ymmärtämään alueensa kulttuuria, historiaa ja tapoja sekä luo yhteisöllisyyttä ja halua pitää huolta omasta lähiympäristöstään.

Pienillä paikallisilla valinnoilla on vaikutusta

Kestävä gastronomia haluaa valmistaa parasta mahdollista ruokaa, mutta tarjoaa myös ratkaisuja ihmisten aiheuttamiin maailmanlaajuisiin ilmasto- ja ympäristöongelmiin henkilökohtaisten paikallisten ruokavalintojen avulla.

Sesongin mukaisen lähiruoan tukeminen on ilmastoystävällinen valinta, sillä tuotteiden päätyminen ostoskoriin ei ole vaatinut pitkiä ilmastoa kuormittavia kuljetusratkaisuja. Muutenkin ekologiset ruoan tuotantomenetelmät ovat usein pientuottajille luonnollinen valinta.

Ruoan kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää kaikissa elintarvikeketjun eri vaiheissa: alkutuotannossa, jalostuksessa, kaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa sekä kotona. Kun tietää, että nauttimansa ruoan ruokaketju on kokonaisuudessaa kestävällä pohjalla, voi luottaa tehneensä ilmasto- ja ympäristöystävällisen valinnan.

Vaikuta yhteisössäsi ja edistä alueesi lähiruokakulttuuria

Lähiruoka lisää maaseudun ja ruoantuotannon monimuotoisuutta ja se nähdään myös myös osana paikallista identiteettiä. Se voi lisätä myös paikallista turismia. Pientuottajien tarjoamien palveluiden säilyminen on korvaamattoman tärkeää.

Ostamalla ruokaa suoraa tuottajalta, saa tuottaja itselleen reilun korvauksen työstään. Tukemalla paikallista työtä myös alueen työllisyys ja koko maan omavaraisuus sekä ruokaturva paranevat.

Lähiruoka saattaa keventää kukkaroasi hieman enemmän, mutta voit luottaa ruoan laatuun ja puhtauteen. Samalla on mahdollisuus muodostaa henkilökohtainen suhde tuotteen valmistajaan.

Osallistu siis sadonkorjuujuhliin ja muihin alueen yhteisöllisiin ruokatapahtumiin, käy kauppahallissa tai liity alueesi reko-rinkeihin tai muihin lähiruokaverkostoihin. Voit löytää tarjonnasta myös harvinaisempia alueellisia perinneherkkuja kuten esimerkiksi Lapin puikulaa, Oulun rössypottua tai karjalaisten sultsinoita. Etsi herkuista parhaat ja pidä niitä yllä itsesi, yhteisösi ja ympäristösi hyväksi.

PIENENNÄ HIILIJALANJÄLKEÄSI SUOSIMALLA LÄHIRUOKAA

Ostamalla viisi kertaa viikossa lähiruokaa, pienenee keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki 5,6 % vuodessa.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen keskittynyt ELO-säätiö ja Perho Liiketalousopisto ovat tehneet yhdessä kestävän gastronomian ja matkailun sitoumuksen. Voit lukea lisää yhteisestä sitoumuksesta täältä.

Sinä itse, yrityksesi tai organisaatiosi voitte tehdä oman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Sitoumus50-sivustoilla. Samalla näette valintojen vaikutuksen hiilijalanjälkeen.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Uusikylä M. Slow Food — Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa. Info Plus. 2012.
  2. Jokinen P., Puupponen A. Paikallisuus kestävän ruoantuotannon perustajana? ”Teoksessa”: Ruokakysymys – Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen. Gaudeamus. 2006.
  3. Sitoumus2050 verkkopalvelu. 2019. https://sitoumus2050.fi/