RUOANVALMISTUS

Maukkaat, sesonginmukaiset lähiruokaraaka-aineet tuovat aidosti makua ruokaan ja helpottavat näin herkullisen ruoan valmistusta.
Arvostamme itseämme ja omaa hyvinvointiamme valmistamalla ruokamme itse tuoreista ja puhtaista raaka-aineista.
Kestävän gastronomian ravintolat elvyttävät ja edistävät suomalaista perinnekulttuuria. Mm. naudan suomalainen perinnerotu kyyttö on elpynyt ravintoloiden kiinnostuksen myötä.

Ruuan saannin helppous on vähentänyt taitoja valmistaa sitä

Vielä 1900-luvun alkupuolella suomalaiset olivat hyvin omavaraisia ja ruokaa valmistettiin kestävällä tavalla lähes jokaisessa suomalaisessa perheessä. Ruoan valmistukseen käytettiin aikaa ja ateriat koostuivat pääasiassa maatilan omasta viljasta ja kasviksista mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen. Ravintoloita oli Suomessa vielä varsin vähän ja einekset tulivat kauppoihin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Tänä päivänä ruoka on trendikkäänpää kuin koskaan, mutta silti kotien ruoanvalmistustaito on vähentynyt. Kestävä gastronomia on kuitenkin helppoa, myös kotikeittiössä. Kun raaka-aineet ovat korkealaatuisia ja maku kohdillaan, ei maukkautta tarvitse lähteä etsimään mm. liiallisesta makeuttamisesta ja maustamisesta.

Kestävästi toteutettu gastronomia hyödyntää paikallisia sesongin mukaisia raaka-aineita.

Luonnonmukaisissa ympäristöissä kasvaneiden sesongin mukaisten ruoka-aineiden maku ja rakenne ovat ylivertaisia verrattuna tavanomaisiin tuotteisiin.  On tärkeää pitää yllä omia ruoanvalmistustaitoja, vaikka kauppojen tarjoamat einekset ja pikaruoat helpottavatkin aterioiden saatavuutta.

Maailman ihmisten lihan ja eläinperäisten tuotteiden kuten juuston ja jogurtin kulutus on kasvanut vaurauden myötä kestämättömiin lukemiin, joten lihansyönnin vähentäminen on välttämätön ilmasto- ja ympäristöteko. Tämä avaakin aivan uusia mahdollisuuksia kasvisruokareseptien ja kasviproteiinipohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Makutottumuksiemme tulee muuttua, jotta maailman ruoantuotanto pysyy kestävällä pohjalla.

Hyvä ruoka valmistetaan kiireettömästi rakkaudesta parhaisiin lisäaineettomiin raaka-aineisiin. Arvostamme itseämme ja omaa hyvinvointiamme valmistamalla ruokamme itse tuoreista ja puhtaista raaka-aineista. Monipuolisten kasvisten suosiminen on hyväksi terveydellemme ja ympäristöllemme.

Kestävän gastronomian ravintolat elvyttävät ja edistävät suomalaista perinnekulttuuria

Korkealaatuinen lähiruoka kiinnostaa ravintoloita. Monet kestävän gastronomian ravintolat osaavat kertoa perin pohjin asiakkailleen, mistä raaka-aineet tulevat, miten ne on tuotettu ja miten ruoka valmistettu.

Ravintoloiden kiinnostus perinteisiin ruoanvalmistusmenetelmiin ja perinnelajikkeisiin on myös elvyttänyt monia unohduksissa olleita taitoja ja sukupuuton partaalla olevia lajeja. Hyvä esimerkki on alkuperäiskarjarotumme kyyttö, joka on elpynyt ravintoloiden kiinnostuksen myötä.

Nykyisin löytyy myös ravintoloita, jotka hyödyntävät raaka.aineet niin perusteellisesti, että biojätettä ei tule juuri lainkaan. Biojätteen minimoimisessa auttaa myös biokompostori, joka kuivattaa ja muokkaa biojätteen mikrobien avustuksella maanparanusaineeksi. Näin ruoka on tuotettu paitsi jäljitettävästi ja kestävästi, myös kiertotalouden mukaisesti — pellosta pöytää ja takaisin peltoon.

RANSKALAINEN RUOKAVALLANKUMOUS

Tiesitkö, että Ranskan suuren vallankumouksen (n. v.1795) katsotaan aloittaneen nykyaikaisen ravintolatoiminnan. Kun satoja ylimystön keittiö- ja tarjoiluhenkilökunnan jäsenitä jäi työttömiksi, heidän piti keksiä uusia keinoja ansaita elantonsa. 35 vuotta myöhemmin Pariisissa oli peräti 3000 ravintolaa, jotka tarjosivat myös tavalliselle ihmiselle uusia makuelämyksiä sekä helpotusta kestityksiin.

Jonkinlaista ruokavallankumousta tarvittaisiin myös tänä päivänä, jotta ekologisesti tuotettu lähiruoka löytäisi helpommin asiakkaan lautaselle.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Uusikylä M. Slow Food — Hyvää, puhdasta ja reilua ruokaa. Info Plus. 2012.
  2. Sillanpää M., Happamasta makeaan – Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Gummerus Kirjapaino Oy. 2000.
  3. Hopia A., Miltä ruoka maistuu? Kasvisruokien kehitystyön haasteet ja mahdollisuudet. ”Teoksessa”: Vähemmän lihaa – Kohti kestävää ruokakulttuuria. Gaudeamus. 2016.