SOSIAALISUUS

Ruoan sosiaalisuus on yhteistä ympäri maailmaa. Ruoka yhdistääa arjessa ja juhlassa, vaikka tavat vaihtelevatkin kultturien välillä
Yhteisöjä yhdistävät sadonkorjuujuhlat ovat palanneet myös kaupunkeihin. Kestävän gastronomian hengessä on helppo järjestää myös muita yhteisöllisiä ruokatapahtumia.
Ruokavalinnat luovat identiteettiä ja yhdistävät saman henkisiä ihmisiä. Kumppanuusmaatalous tuo yhteisöllisyyden myös pelloille ja kaupunkilaisille.

Arjen ruokailuhetket yhdistävät

Eri maissa on erilaiset ruoka- ja tapakulttuurit, mutta yhteistä on ruoan sosiaalinen merkitys. Mikä sen mukavampaa kuin illanvietto perheen ja ystävien kanssa ruoan tai ruoanlaiton merkeissä.

Suomessa perheitä suositellaan syömään yhdessä ainakin kerran päivässä ja jakaa samalla päivän kuulumiset. Englantilaisilla on kello viiden teehetki. Välimeren maissa ja Ranskassa perhe koetaan ydinperhettä laajemmin ja eri ikäpolvet kohtaavat toisensa viikonloppuisin yhteisen pöydän ääressä jakaen kokemuksiaan. Perinteisissä gastronomian maissa, Ranskassa ja Italiassa, myös työpaikka- ja kouluruokailu ovat sosiaalisia tapahtumia, joissa seurustellaan.

Vieraanvaraisuutta ja juhlaa

Ruoan avulla osoitetaan vieraanvaraisuutta monella eri tapaa. Pöytätavat ovat tärkeä taito ja vieraille tarjotaan kahvia, teetä ja pullaa. Alkuperäisistä raaka-aineista itse tehty ruoka tarjotaan erityisellä rakkaudella ja toisen tekemä ruoka maistuu aina paremmalta.

Kestävän gastronomian hengessä on helppo järjestää erilaisia sosiaalisia ruokatapahtumia, joissa maistellaan makuja, nautitaan erinomaisesta itse valmistetusta ruoasta ja tehdään lähialueen pientuottajia sekä heidän raaka-aineitaan tunnetuiksi. Kesä on ruokatapahtumien kulta-aikaa ja huipentuu syksyllä järjestettäviin sadonkorjuujuhliin. Ennen sadonkorjuuta juhlittiin kekrin merkeissä ja syötiin ja juotiin monta päivää. Nykyisin erilaiset sadonkorjuujuhlat ovat monen kylän ja lähiön perinne ja yhdistää alueen ihmiset hyvän ruoan, juoman ja musiikin merkeissä.

Kädet mullassa, yhdessä

Maailma on pullollaan valinnanvapautta aterioissa ja ruokatottumuksissa. Ruoka on hyvin henkilökohtaista ja ihminen määrittää myös identiteettiään ruoan kautta. Erilaisten ruokavalintojen avulla voimme ottaa kantaa omaan, eläinten tai maapallon hyvinvointiin.

Kumppanuusmaatalous on yhteisöllistä ja kestävää lähiruoantuotantoa ja tuo sosiaalisuuden takaisin myös pelloille. Kun yhdessä kädet mullassa kitkee rikkaruohoja tai istuttaa punajuurta, on aikaa jutella mukavia ja tutustua uusiin erilaisiin ihmisiin. Kaupungin kasvatille peltokokemus on usein myös elämys. Pienelle lapselle se voi mm. tuottaa pääsiäismunien etsintäleikin kaltaista riemua – kokeile vaikka.

Kestävä gastronomia yhdistää ihmiset toistensa ja luonnon kanssa, kestävällä tavalla.

GREEN CITY FARMIN SADONKORJUUJUHLAT 21.9.2019

Syyskuun toiseksi viimeisenä lauantaina järjestetään toisen kerran koko perheen sadonkorjuumarkkinat Perhon Malmin kampuksella Green City Farmin pellon läheisyydessä. Tällä kertaa on luvassa viime vuotta suurempi tapahtuma. Voit ostaa tuoretta lähiruokaa, vihanneksia, viljaa, lihaa ja kalaa suoraan tuottajalta, keskustella tuottajan kanssa tuotantomenetelmistä ja vaihtaa samalla muitakin kuulumisia. Tarjolla on paitsi hyvää ruokaa ja tuottajatori, myös musiikkia, kotieläimiä ja mahdollisuus tutustua Green City Farmin pellolle peltokierroksilla.

Teksti: Terhi Suvilehto

Lähteet ja lisää luettavaa:

  1. Sillanpää M. 2000. Happamasta makeaan –Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys. Gummerus.
  2. Massa I., Lillunen A., Karisto A. Ruokaan liittyvät uudet merkitykset. ”Teoksessa”: Ruokakysymys – Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen. Gaudeamus. 2006.
  3. Mäkelä J. Hyvä ruoka ja paha ruoka. ”Teoksessa”: 2000-luvun elämä. Gaudeamus. 2000.